Kimble on yksi Suomen tunnetuimmista lautapeleistä. Se on yhdistänyt sukupolvia jo yli viiden vuosikymmenen ajan yksinkertaisilla säännöillään ja jännittävällä pelituntumallaan.
Pelin sydän on sen keskellä sijaitseva Pop-o-matic-noppakupu, jonka ”poks”-ääni on tuttu lähes jokaiselle suomalaiselle. Tässä oppaassa käymme läpi Kimblen säännöt, historian, taktiset vinkit ja eri versiot.
Jos pidät klassisista lautapeleistä, tutustu myös muihin lautapeleihimme ja korttipeleihimme.
Pelin perusteet ja kulku
Kimble on klassinen ”kiidä ja lyö” -tyyppinen lautapeli. Tavoitteena on kuljettaa neljä oman värin nappulaa radan ympäri ja saada ne turvaan maaliin ennen vastustajia.
Peli on helppo oppia mutta tarjoaa jatkuvaa jännitystä. Jos oma nappula päätyy ruutuun, jossa on vastustajan nappula, vastustaja joutuu takaisin lähtöruutuun. Tämä mekaniikka pitää tilanteet vaihtelevina loppuun asti.
Kimble lyhyesti
- Pelityyppi: ”Kiidä ja lyö” -lautapeli
- Suomeen tuoja: Aarne Heljakka (Pori)
- Julkaistu Suomessa: 1967
- Perustuu peliin: yhdysvaltalainen Trouble
- Valmistaja: Tactic Games (ent. Nelostuote)
- Pelaajia: 2–4
- Nappuloita: 4 per pelaaja
- Ikäsuositus: 5+
Pelin kulku on yksinkertainen. Nappulan saa radalle yleensä kuutosella, minkä jälkeen sitä liikutetaan nopan osoittaman luvun verran. Maalialueelle pääsee tarkalla silmäluvulla, ja siellä nappulat ovat turvassa.
Pop-o-matic-mekanismi
Pop-o-matic on Kimblen ikonisin piirre, joka erottaa sen monista muista noppapeleistä. Kyseessä on jousitettu muovikupu, jonka sisällä noppa lepää.
Kun kupua painetaan, noppa hyppää ja luo tunnistettavan ”poks”-äänen. Tämä varmistaa, ettei noppa katoa pöydän alle eikä kukaan voi heittää sitä epäreilusti. Kimble onkin pitkälti onnenpeli, mikä tekee siitä reilun kaikenikäisille.
Käsite haltuun: kuutosen merkitys Kuutonen on Kimblessä erityisen arvokas. Sillä saa uuden nappulan radalle ja lisäksi uuden heittovuoron. Peräkkäiset kuutoset voivat siis viedä peliä nopeasti eteenpäin.
Taktiset valinnat
Vaikka moni pitää Kimbleä puhtaana onnenpelinä, pelaaja voi tehdä pieniä taktisia valintoja. Koska noppa määrää askelten määrän mutta pelaaja valitsee liikutettavan nappulan, mukana on strateginen elementti.
Silmäluvun mukaan – mitä teet?
| Silmäluku | Toiminto | Vinkki |
|---|---|---|
| 6 | Uusi nappula radalle + uusi heitto | Hyödynnä lähes aina |
| 1–5 | Siirrä nappulaa eteenpäin radalla | Valitse nappula, joka uhkaa vastustajaa |
| Osuma vastustajaan | Vastustajan nappula palaa lähtöön | Tehokas tapa hidastaa muita |
| Lähellä maalia | Tarvitaan tarkka silmäluku | Odota oikeaa lukua, siirrä muita sillä välin |
Kimble on ennen kaikkea onnenpeli – noppa ratkaisee paljon, mutta nappulan valinta tuo mukaan pienen taktisen elementin.
Yksi perusperiaate on arvioida riskejä: kannattaako siirtää lähellä maalia olevaa nappulaa vai tuoda uusi nappula radalle? Toinen on pyrkiä pitämään omat nappulat sellaisilla etäisyyksillä, ettei vastustaja pääse helposti syömään niitä. Vastustajien nappuloiden syöminen taas hidastaa muita ja voi varmistaa oman voiton.
Kimblen suomalainen historia
Kimble on yksi suomalaisen lautapeliteollisuuden suurimmista menestystarinoista. Sen taustalla on porilainen Aarne Heljakka, joka sai amerikkalaisilta sukulaisiltaan yhdysvaltalaisen Trouble-pelin 1960-luvun puolivälissä.
Trouble oli alun perin Kohnerin veljesten ja Al Stubbmannin kehittämä. Heljakka innostui pelistä ja alkoi valmistaa siitä suomalaista versiota. Vuonna 1967 hän hankki pelille lisenssin ja perusti sen valmistusta varten Nelostuote Ky:n, joka tunnetaan nykyään nimellä Tactic Games.
Pelin nimi otettiin tuolloin suositusta Takaa-ajettu-televisiosarjasta (The Fugitive), jonka päähenkilö oli Richard Kimble. Peli markkinoitiin ”suomalaisena takaa-ajopelinä”. Se nousi nopeasti suosituksi, ja vuoteen 2003 mennessä sitä oli myyty lähes miljoona kappaletta. Iso-Britanniassa vastaava peli tunnetaan nimellä Frustration.
Kimbleä valmistetaan edelleen Porissa, mikä on nykyään harvinaista lautapelimaailmassa. Vuonna 2007 pelin 40-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin jopa Kimblen suomenmestaruuskilpailut.
Eri versiot ja teema-Kimblet
Alkuperäinen punainen, keltainen, vihreä ja sininen pelilauta on aito klassikko. Vuosien varrella Kimblestä on kuitenkin tehty monia eri versioita.
Tarjolla on ollut Junior-versioita pienemmille lapsille, matkaversioita sekä lukuisia lisensoituja teemaversioita suosituista hahmoista. 2000-luvun alusta lähtien on ilmestynyt esimerkiksi Angry Birds- ja Hello Kitty -Kimblejä.
Nämä versiot tuovat peliin uutta visuaalista ilmettä mutta säilyttävät aina rakastetun perusmekaniikan. Se on tehnyt Kimblestä toimivan sukupolvesta toiseen.
Kimble oppimisen välineenä
Kimble on monelle lapselle ensimmäinen kosketus sääntöihin perustuvaan yhteispeliin. Se opettaa numeroiden tunnistamista ja laskemista, kun nappuloita siirretään ruudusta toiseen.
Vielä tärkeämpää on sosiaalisten taitojen kehittyminen. Lapsi oppii odottamaan vuoroaan, noudattamaan sääntöjä ja käsittelemään pettymystä, kun oma nappula syödään juuri ennen maalia.
Pop-o-matic-kuvun painaminen ja nappuloiden tarkka siirtely harjoittavat myös hienomotoriikkaa. Nämä taidot kehittyvät hauskan pelin lomassa lähes huomaamatta.
Kimble digitaalisessa muodossa
Vaikka fyysinen pelilauta on ylivertainen kokemus, Kimble on siirtynyt myös digiaikaan. Älypuhelimille ja tableteille on saatavilla sovelluksia, jotka jäljittelevät pelin mekaniikkaa.
Digitaaliset versiot ovat käteviä matkalla tai silloin, kun peliseuraa ei ole paikalla. Niissä voi usein pelata tietokonetta vastaan, säätää pelin nopeutta ja pelata etäyhteydellä ystäviä vastaan.
Perinteisen Pop-o-maticin tuntumaa ja ääntä on kuitenkin vaikea täysin korvata virtuaalisesti. Fyysinen peli säilyttää oman viehätyksensä yhteisenä peli-iltana.
Yhteenveto
Kimble on lautapelimaailman ikoni, joka on ansainnut paikkansa suomalaisten sydämissä. Sen vahvuus piilee yksinkertaisuudessa, jännityksessä ja kyvyssä yhdistää eri sukupolvia.
Olitpa vasta-alkaja tai kokenut pelaaja, Kimble tarjoaa aina viihdyttävän kokemuksen. Se muistuttaa, että joskus onni on yhden ”poks”-äänen päässä.
Usein kysytyt kysymykset
Kuka toi Kimblen Suomeen? Kimblen toi Suomeen porilainen Aarne Heljakka, joka sai amerikkalaisilta sukulaisiltaan Trouble-pelin. Hän hankki pelille lisenssin vuonna 1967 ja perusti Nelostuote Ky:n (nykyään Tactic Games).
Mihin peliin Kimble perustuu? Kimble on lisensoitu suomalainen versio yhdysvaltalaisesta Trouble-pelistä. Iso-Britanniassa vastaava peli tunnetaan nimellä Frustration.
Mistä nimi Kimble tulee? Nimi otettiin 1960-luvulla suositusta Takaa-ajettu-televisiosarjasta (The Fugitive), jonka päähenkilö oli tohtori Richard Kimble.
Kuinka monelle pelaajalle Kimble sopii? Kimbleä pelaa 2–4 pelaajaa, ja kullakin on neljä nappulaa. Ikäsuositus on tyypillisesti 5 vuotta ja siitä ylöspäin.
Miten pelin voittaa? Voittaja on se pelaaja, joka saa ensimmäisenä kaikki neljä nappulaansa lähtöruudusta radan ympäri turvaan maaliin.
Mikä on Pop-o-matic? Pop-o-matic on pelilaudan keskellä oleva muovikupu, jonka sisällä noppa on. Noppa heitetään painamalla kupua, jolloin noppa hyppää eikä pääse katoamaan.
