Preferenssi – korttipelin säännöt, tarjoukset ja pistelasku

Preferenssi on taktinen tikkipeli, joka sai alkunsa 1800-luvun Keski-Euroopassa ja levisi sieltä erityisen suosituksi Itä- ja Kaakkois-Euroopassa. Peliä pelataan tavallisesti kolmen pelaajan kesken 32 kortin pakalla, ja sen ydin on tarjouskierros, jonka aikana jokainen pelaaja arvioi, kuinka monta tikkiä pystyy keräämään. Vaikka onni jakaa kortit, lopputuloksen ratkaisevat tarjousten osuvuus, korttien lukeminen ja pistelasku. Tässä oppaassa käydään selkeästi läpi preferenssin säännöt, tarjoukset, misääri ja vistaus sekä se, miten pisteet todellisuudessa lasketaan.

Mitä preferenssi on?

Preferenssi (tunnetaan myös nimellä preferanssi, ven. preferans) on tikkipeli, jossa pelaajat kilpailevat toisiaan vastaan eivätkä joukkueina. Nimi tulee ranskan sanasta préférence eli ”etusija”, mutta pelin suurin suosio keskittyy nykyään Venäjälle, Ukrainaan sekä esimerkiksi Itävaltaan, Unkariin, Kreikkaan ja Kroatiaan. Sukulaispeleihin kuuluvat muun muassa l’hombre ja boston.

Tikkipeli tarkoittaa korttipeliä, jossa jokainen pelaaja asettaa vuorollaan yhden kortin pöytään ja korkein kortti ”voittaa tikin” eli ottaa kaikki kierroksella pelatut kortit. Sama perusidea toistuu monissa korttipeleissä, mutta preferenssin erottaa muista tarjouskierros: ennen pelaamista jokainen sitoutuu lupaukseen tikkien määrästä. Tämä tekee pelistä lähisukua tarjouspeleille kuten bridgelle ja viisisataa-pelille.

Pelivälineet ja korttien arvojärjestys

32 kortin pakka

Preferenssissä käytetään 32 kortin niin sanottua piquet-pakkaa. Se saadaan tavallisesta 52 kortin pakasta poistamalla kaikki kortit, joiden arvo on alle 7. Jäljelle jää kustakin maasta kahdeksan korttia: ässä (A), kuningas (K), kuningatar (Q), sotilas eli jätkä (J), 10, 9, 8 ja 7.

Korttien arvojärjestys

Korttien arvojärjestys korkeimmasta matalimpaan on: A, K, Q, J, 10, 9, 8, 7. Ässä on siis korkein ja seiska matalin, ja kymppi sijoittuu luonnolliselle paikalleen jätkän ja ysin väliin. Tämä arvojärjestys ratkaisee, kuka voittaa kunkin tikin.

Pelin kulku lyhyesti

Yksittäinen jako etenee aina samoja vaiheita noudattaen:

1. Jako: jakaja jakaa kullekin 10 korttia, ja pöytään jää kahden kortin leski.
2. Tarjouskierros: pelaajat tarjoavat vuorotellen sopimusta eli lupausta tikeistä ja valttimaasta.
3. Leski ja sopimus: korkeimman tarjouksen tehnyt pelaaja eli pelinviejä ottaa lesken ja ilmoittaa lopullisen sopimuksensa.
4. Vistaus: kaksi muuta pelaajaa päättävät, vistaavatko he eli pyrkivätkö kaatamaan pelinviejän.
5. Tikkien pelaaminen: pelataan 10 tikkiä maantuntopakkoa noudattaen.
6. Pistelasku: kirjataan pulja-, vuori- ja vistipisteet tuloksen mukaan.

Korttien jako ja leski

Pelin alussa valitaan jakaja. Jakaja jakaa kortit myötäpäivään kahden kortin erissä niin, että kukin kolmesta pelaajasta saa yhteensä 10 korttia. Tavallinen jakotapa on: kaksi korttia kullekin, sitten kahden kortin leski pöytään kuvapuoli alaspäin ja tämän jälkeen loput kortit kahden erissä. Leski (joissakin lähteissä ”talon”) on keskeinen osa peliä: sen kortit tulevat myöhemmin pelinviejän käyttöön.

On hyvä huomata, että jakaja ei automaattisesti ole pelinviejä. Pelinviejäksi päätyy se pelaaja, joka tekee tarjouskierroksella korkeimman tarjouksen – se voi olla kuka tahansa pöydässä.

Tarjouskierros ja sopimukset

Tarjouskierros on preferenssin sydän. Jaon vanhin pelaaja (jakajan vasemmalla puolella istuva) aloittaa, ja tarjoaminen etenee myötäpäivään. Jokaisen uuden tarjouksen on oltava edellistä korkeampi, ja kerran passannut pelaaja ei voi enää palata mukaan tarjoamiseen.

Tarjous koostuu kahdesta osasta: kuinka monta tikkiä (vähintään 6, enintään 10) pelinviejä lupaa ottaa ja mikä maa on valtti. Valtti tarkoittaa maata, jonka kortit voittavat kaikki muut maat kyseisessä tikissä.

Valttimaiden arvojärjestys

Tarjouksissa maat ovat keskenään arvojärjestyksessä matalimmasta korkeimpaan seuraavasti:

• pata (♠) – matalin
• risti (♣)
• ruutu (♦)
• hertta (♥)
• ilman valttia (grandi) – korkein

Esimerkiksi tarjous ”7 ruutua” on korkeampi kuin ”7 pataa”, koska ruutu voittaa padan samalla tikkitasolla. Mitä korkeampi tarjous, sitä enemmän pisteitä onnistumisesta saa – mutta sitä kovempi on myös sakko epäonnistumisesta.

Leski pelinviejän käytössä

Kun korkein tarjous on selvillä, pelinviejä kääntää lesken näkyviin ja ottaa sen kaksi korttia käteensä. Nyt hänellä on 12 korttia, joista hän poistaa kaksi kuvapuoli alaspäin pöytään. Tämän jälkeen pelinviejä vahvistaa lopullisen sopimuksensa, jonka on oltava vähintään yhtä korkea kuin voittanut tarjous. Misääripeleissä ja osassa muunnelmia leskeä ei oteta lainkaan.

Misääri

Misääri on erikoissopimus, jossa pelinviejä lupaa päinvastaista kuin tavallisesti: olla ottamatta yhtään tikkiä. Misääri pelataan ilman valttia, ja tyypillisesti puolustajien kortit käännetään pöydälle näkyviin, jolloin he voivat yrittää pakottaa pelinviejälle tikkejä. Tarjousten arvojärjestyksessä misääri sijoittuu ”8 ilman valttia” ja ”9 pataa” väliin. Hyvin pelattu misääri on yksi pelin arvokkaimmista suorituksista.

Vistaus ja passaus

Kun pelinviejä on ilmoittanut sopimuksensa, kaksi muuta pelaajaa ovat puolustajia. Pelinviejän vasemmalla puolella istuva aloittaa ja sanoo joko ”vistaan” tai ”passaan”, minkä jälkeen toinen puolustaja tekee saman valinnan.

• Vistaus tarkoittaa, että puolustaja ottaa haasteen vastaan ja pyrkii keräämään tarpeeksi tikkejä kaataakseen pelinviejän.
• Jos molemmat passaavat, pelinviejä saa sopimuksensa pisteet ilman, että tikkejä tarvitsee edes pelata.
• Jos vain toinen vistaa, hän voi pelata yksin pelinviejää vastaan tai vaatia molempien puolustajien kortit avoimiksi pöydälle. Yhdessä vistaavat puolustajat jakavat sekä tavoitteen että pisteet.

Se, kuinka monta tikkiä puolustajien on yhteensä vietävä onnistuakseen vistauksessa, riippuu sopimuksen suuruudesta. Alla oleva taulukko kokoaa tarjousten pistearvot ja vistaukseen tarvittavat tikit.

Tikkien pelaaminen

Varsinainen peli etenee tikki kerrallaan. Pelinviejän vasemmalla puolella istuva aloittaa yleensä avauksen pelaamalla yhden kortin pöytään, ja muut pelaavat vuorollaan myötäpäivään. Pelissä on voimassa maantuntopakko: jos pelaajalla on kädessä pelattua maata, hänen on pakko pelata sitä. Jos maata ei ole, mutta kädessä on valttia, on pelattava valtti. Vasta jos kädessä ei ole pelattua maata eikä valttia, saa pelata minkä tahansa kortin.

Tikin voittaa korkein pelattu valtti, tai jos valttia ei pelattu, korkein avausmaan kortti. Tikin voittaja kerää kortit itselleen ja aloittaa seuraavan tikin. Sama maantuntopakko ohjaa peliä monissa muissakin tikkipeleissä, kuten suomalaisessa katkossa ja klassisessa hertassa.

Pistelasku: pulja, vuori ja vistit

Preferenssin pistelasku perustuu kolmeen erilliseen ”tiliin”, jotka kirjataan paperille tai erityiselle preferenssilomakkeelle. Tämä on pelin tunnetuin ja aloittelijalle hämmentävin osa, joten käydään tilit läpi yksi kerrallaan.

Pulja (pulya)

Pulja on pelaajan ”saldotili”, johon kertyy pisteitä, kun pelinviejä onnistuu sopimuksessaan. Puljaan kirjataan sopimuksen pistearvo: esimerkiksi onnistunut 6 tuo 2 pistettä ja onnistunut 10 tuo 10 pistettä. Peliä pelataan ennalta sovittuun pulja-tavoitteeseen (usein 10 tai 20) asti. Mitä enemmän puljaa, sitä parempi.

Vuori eli keko (gora)

Vuori on rangaistustili. Sinne kertyy pisteitä, kun pelinviejä epäonnistuu sopimuksessaan (tätä kutsutaan termillä remise). Epäonnistunut pelinviejä merkitsee vuoreensa sopimuksen pistearvon kerrottuna puuttuvilla tikeillä. Myös vistannut puolustaja, joka ei saa riittävää määrää tikkejä, saa vastaavan merkinnän omaan vuoreensa. Vuoripisteet ovat pelaajalle haitallisia, ja peli pyritään pelaamaan niin, ettei niitä synny.

Vistit

Vistit ovat pelaajien välinen tili, joka kuvaa pelissä ”voitettua rahaa”. Kun pelinviejä epäonnistuu, kumpikin puolustaja kirjaa itselleen vistipisteitä pelinviejän kustannuksella. Vistaava puolustaja ansaitsee vistipisteitä myös jokaisesta voittamastaan tikistä pelinviejää vastaan. Pelin lopussa vuoripisteet muunnetaan ja nettovistit ratkaisevat, kuka voittaa ja kuinka paljon.

Pelin päättyminen

Peli päättyy, kun pelaajat ovat saavuttaneet sovitun pulja-tavoitteen. Lopputuloksessa jokaisen pelaajan vuoripisteistä vähennetään pienin vuoritulos, erotukset muunnetaan vistipisteiksi ja lasketaan yhteen aiempien vistien kanssa. Eniten vistipisteitä kerännyt pelaaja voittaa. Käytännössä siis sekä onnistuneet sopimukset (pulja) että vältetyt rangaistukset (matala vuori) palkitaan.

Preferenssin muunnelmia

Kuten useimmista perinteisistä korttipeleistä, myös preferenssistä on monia alueellisia muunnelmia, jotka eroavat lähinnä pistelaskun yksityiskohdissa:

• Sotši (Sochi): yleisin ja laajalti käytetty perusjärjestelmä, johon tämän oppaan pistelasku pohjautuu.
• Leningrad: vuori- ja vistipisteet kirjataan kaksinkertaisina, mikä kiristää peliä.
• Rostov: vistaajan vuorisakkoja kevennetään ja käytetään kiinteitä vistimaksuja.
• Ympäripassaus (raspasovka): jos kaikki passaavat eikä kukaan tee tarjousta, pelataan ilman valttia käänteisesti – tavoitteena on ottaa mahdollisimman vähän tikkejä. Jokainen tikki tuo vuoripisteen, ja ilman tikkejä selvinnyt saa puljapisteen.
• Neljän pelaajan preferenssi: peliä voi pelata myös neljällä niin, että jakaja pitää kullakin jaolla tauon. Tällöin kolme pelaa kerrallaan.

Vinkkejä preferenssin pelaamiseen

Preferenssissä menestyminen perustuu arvioihin ja korttien lukemiseen, ei pelkkään onneen. Näillä periaatteilla pääsee alkuun:

• Arvioi kätesi rehellisesti. Laske varmat tikit (korkeat valtit ja ässät) ennen kuin teet tarjouksen – liian kova lupaus kerryttää vuoripisteitä nopeasti.
• Seuraa pelattuja kortteja. Pidä mielessä, mitkä korkeat kortit ja valtit on jo pelattu, jotta osaat ajoittaa omat valttisi.
• Harkitse misääriä vain vahvalla kädellä. Misääri kannattaa vain, jos kädessä on hyvin matalia kortteja useassa maassa.
• Vistaa harkiten. Vistaus palkitsee, mutta epäonnistunut vistaus kasvattaa omaa vuortasi. Arvioi, onko puolustajilla realistinen mahdollisuus kaataa pelinviejä.
• Hallitse valttien pelaaminen. Valttien ajoitus ratkaisee usein jaon – älä tuhlaa korkeita valtteja pieniin tikkeihin.

Preferenssi netissä ja mobiilissa

Preferenssin suosio on tuonut sen myös digitaaliseen muotoon. Pelistä on useita sovellus- ja selainversioita, joissa tekoäly tai muut pelaajat toimivat vastustajina. Digipeli madaltaa aloittamisen kynnystä, koska moni versio laskee pisteet automaattisesti ja opastaa sääntöjen mukaiseen pelaamiseen – mikä on hyödyllistä juuri preferenssin monivaiheisen pistelaskun takia. Peli on silti parhaimmillaan kasvokkain pöydän ääressä, jossa tarjouskierroksen psykologia pääsee oikeuksiinsa. Lisää vinkkejä kortti­pelaamiseen löytyy korttipelien sääntöjen ja strategioiden koosteesta.

Pelaaminen rahasta ja vastuullisuus

Preferenssiä pelataan perinteisesti pienillä panoksilla tai pelimerkeillä, ja pistelasku on alun perin suunniteltu kuvaamaan pelaajien välisiä rahansiirtoja. Jos pelaat rahasta, pidä panokset pieninä ja sovi säännöistä etukäteen. Rahapelaamisen tulee aina olla viihdettä, ei tapa tavoitella voittoja. Lisätietoa löydät vastuullisen pelaamisen sivultamme.

Yhteenveto

Preferenssi on klassinen kolmen pelaajan tikkipeli, jossa yhdistyvät tarjouskierroksen psykologia, tikkien tarkka pelaaminen ja monivaiheinen pistelasku. Peli pelataan 32 kortin pakalla, jossa alle seiskan kortit on poistettu, ja kukin pelaaja saa 10 korttia sekä pöytään jää kahden kortin leski. Korkeimman tarjouksen tehnyt pelinviejä yrittää täyttää lupauksensa tikeistä, kun taas puolustajat voivat vistata ja pyrkiä kaatamaan hänet. Onnistumiset kirjataan puljaan, epäonnistumiset vuoreen ja pelaajien väliset erot visteihin. Strategisen syvyytensä ansiosta preferenssi tarjoaa haastetta sekä aloittelijoille että kokeneille pelaajille, ja se säilyttää kiinnostavuutensa kerta toisensa jälkeen.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on preferenssi?

Preferenssi on taktinen tikkipeli, jota pelataan tavallisesti kolmella pelaajalla 32 kortin pakalla. Pelaajat tekevät tarjouksia tikkien määrästä ja kilpailevat toisiaan vastaan. Peli on erityisen suosittu Itä- ja Kaakkois-Euroopassa.

Kuinka monta korttia preferenssissä jaetaan?

Jokaiselle kolmelle pelaajalle jaetaan 10 korttia kahden kortin erissä, ja pöytään jää kahden kortin leski. Yhteensä pelissä on 32 korttia, sillä kaikki alle seitsemän arvoiset kortit on poistettu pakasta.

Mitä misääri tarkoittaa?

Misääri on erikoissopimus, jossa pelinviejä lupaa olla ottamatta yhtään tikkiä. Se pelataan ilman valttia, ja yleensä puolustajien kortit ovat näkyvissä pöydällä. Onnistunut misääri on yksi pelin arvokkaimmista suorituksista.

Mitä vistaus tarkoittaa?

Vistaus tarkoittaa, että puolustaja ottaa haasteen vastaan ja pyrkii keräämään tarpeeksi tikkejä kaataakseen pelinviejän. Jos molemmat puolustajat passaavat, pelinviejä saa sopimuksensa pisteet ilman pelaamista.

Perustuuko preferenssi pelkkään tuuriin?

Ei. Vaikka korttien jako on satunnainen, tarjousten arviointi, korttien muistaminen ja valttien ajoitus vaikuttavat tulokseen ratkaisevasti. Taitava pelaaja menestyy pitkällä aikavälillä selvästi tuuria paremmin.