Tuppi on pohjoissuomalainen tikkipeli, jota pelataan neljän hengen porukassa kahdessa parissa. Peli muistuttaa monia muita korttipeleihin kuuluvia tikkipelejä, mutta sillä on omaleimainen, hiljainen tarjouskierros ja poikkeuksellinen pistelasku. Tuppi on tuttu etenkin Lapissa ja Pohjois-Suomessa, ja sitä pelataan perinteisesti pelkän kunnian – ei rahan – vuoksi. Tämä opas käy läpi tupin säännöt, tarjoamisen (rami, nolo ja sooli), pelin kulun sekä pistelaskun niin, että pääset alkuun vaikka ensimmäistä kertaa.
Pikafaktat
- Pelaajat: 4 (kaksi kiinteää paria vastakkain)
- Pakka: yksi 52 kortin pakka, ei jokereita
- Kortteja per pelaaja: 13
- Pelityyppi: valttiavoin tikkipeli
- Pelityypit: rami (kerää tikit), nolo (vältä tikit), sooli (pelaa yksin)
- Alkuperä: Pohjois-Suomi ja Lappi; Minnesota-vistin muunnelma
- Voitto: 52 pistettä peräkkäisissä jaoissa
- Pelin kesto: noin 20–45 min / peli
Mikä peli tuppi on?
Tuppi on tikkipeli eli korttipeli, jossa kerätään tai vältetään tikkejä. Tikki tarkoittaa yhtä kierrosta, jolla jokainen pelaaja lyö pöytään yhden kortin; korkein kortti vie tikin. Tuppi on muunnelma kansainvälisesti tunnetusta Minnesota- eli Norjan-vististä, mutta se erottuu sukulaispeleistään ennen kaikkea pistelaskunsa ja tarjoustapansa ansiosta.
Peli on aina valttiavoin, eli siinä ei ole valttimaata. Jokaisessa tikissä voittaa yksinkertaisesti aloitusmaan korkein kortti. Tuppi on perinteisesti ollut kansanpeli, jota pelasivat ne, joilla ei ollut varaa rahapanoksiin: sitä kuvataankin usein köyhän miehen vaihtoehdoksi rahapeleille. Nykyään Lapissa toimii tuppikerhoja, jotka järjestävät jopa Suomen mestaruuskilpailuja.
Pelivälineet ja istumajärjestys
Tuppiin tarvitaan yksi tavallinen 52 kortin pakka ilman jokereita. Korttien arvojärjestys korkeimmasta matalimpaan on ässä, kuningas, rouva, sotamies, 10, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3 ja 2. Pelaajia on neljä, ja he muodostavat kaksi kiinteää paria. Parit istuvat niin, että parikaverit ovat vastakkain pöydän eri puolilla – kummallakin puolella sinua istuu siis vastustaja.
- Parien arvonta: Parit ja paikat ratkotaan yleensä nostamalla. Jokainen nostaa pakasta kortin, ja kaksi korkeinta korttia nostanutta pelaavat paria kahta matalinta vastaan.
- Istumapaikat: Korkeimman kortin nostanut valitsee paikkansa, ja hänen parinsa istuu häntä vastapäätä. Vastustajapari asettuu jäljelle jääville paikoille.
- Ensimmäinen jakaja: Korkeimman kortin nostanut jakaa ensimmäisen jaon. Jakovuoro siirtyy jokaisen jaon jälkeen myötäpäivään.
Jakaja sekoittaa pakan, oikealla puolella istuva pelaaja nostaa, ja kortit jaetaan yksitellen kuvapuoli alaspäin myötäpäivään jakajan oikealta puolelta alkaen. Jokainen saa 13 korttia, eli koko pakka tulee jaetuksi. Peli etenee myötäpäivään.
Tarjoaminen: rami, nolo ja sooli
Tupin sydän on hiljainen tarjouskierros, joka ratkaisee pelityypin. Jokainen pelaaja valitsee kädestään yhden kortin ja asettaa sen kuvapuoli alaspäin eteensä. Kortin väri kertoo tarjouksen:
- Punainen kortti (hertta tai ruutu) = rami. Pelaaja ilmoittaa pyrkivänsä voittamaan mahdollisimman monta tikkiä.
- Musta kortti (pata tai risti) = nolo. Pelaaja ilmoittaa pyrkivänsä välttämään tikkejä.
Tarjouskortiksi ei saa laittaa kakkosta eikä kuvakorttia (sotamies, rouva, kuningas, ässä) – vain väliltä 3–10 olevat kortit kelpaavat. Jos pelaajalla ei poikkeustapauksessa ole sopivaa korttia, hän voi ilmoittaa tarjouksensa suullisesti. Tarjouskortit paljastetaan yksitellen, tavallisesti jakajan vasemmalta puolelta alkaen.
Ratkaiseva sääntö on yksinkertainen: ensimmäinen paljastuva punainen kortti päättää tarjoamisen, ja sen laskenut pelaaja on pelinviejä. Loppuja kortteja ei tarvitse paljastaa, ja jaosta tulee rami. Jos kaikki neljä korttia ovat mustia, jaosta tulee nolo. Kun tarjous on selvillä, jokainen ottaa tarjouskorttinsa takaisin käteensä ennen pelin alkua.
Rami
Ramissa pelinviejän pari yrittää kerätä enemmistön 13 tikistä, ja vastustajapari yrittää estää sen. Avauksen tekee pelinviejän oikealla puolella istuva pelaaja. Rami on tupin aktiivinen, hyökkäävä pelimuoto.
Nolo
Nolossa tavoitteet kääntyvät päinvästoin: molemmat parit yrittävät välttää tikkejä, sillä pisteet saa vähemmän tikkejä kerännyt osapuoli. Ensimmäisen tikin avaa jakajan vasemmalla puolella istuva pelaaja.
Sooli
Jos vastustajat ovat tarjonneet ramin, kumpi tahansa puolustajista voi ilmoittaa soolin eli pelata yksin. Soolissa pelaajan parikaveri jää sivuun ja asettaa korttinsa pöydälle kuvapuoli alaspäin. Soolin pelaaja tavoittelee nollaa tikkiä, kun taas vastustajat yrittävät pakottaa hänelle vähintään yhden. Soolissa on kaksi erityissääntöä:
- Ässä on matalin kortti jokaisessa maassa; muut kortit säilyttävät tavallisen järjestyksensä.
- Soolin pelaaja pelaa aina viimeisenä jokaiseen tikkiin, joten avauksen tekee hänen vasemmalla puolellaan istuva vastustaja.
Joissakin sääntöversioissa soolin ilmoittaja saa vaihtaa yhden kortin parinsa kanssa. Sooli jätetään usein kokonaan pois kilpailusäännöistä.
Pelin kulku
Kun pelityyppi on ratkennut, varsinainen tikkipeli etenee selkeiden sääntöjen mukaan:
- Avaaja lyö pöytään minkä tahansa haluamansa kortin. Tämän kortin maa on kyseisen tikin aloitusmaa.
- Muut pelaajat lyövät vuorollaan myötäpäivään. Jokaisen on tunnustettava aloitusmaa eli pelattava samaa maata, jos kädessä on sitä. Jos maata ei ole, saa pelata minkä tahansa kortin.
- Koska valttia ei ole, tikin voittaa aina aloitusmaan korkein kortti. Tikin voittaja aloittaa seuraavan tikin.
Samaan tapaan tikit kerätään esimerkiksi bridgessä ja suomalaisessa katko-pelissä, mutta tupin erottaa niistä se, ettei valttimaata ole lainkaan ja että pelityyppi (tikkien keräys vai niiden välttely) vaihtuu jaosta toiseen. Jakoa pelataan, kunnes kaikki 13 tikkiä on jaettu – tai kunnes lopputulos on jo varma, jolloin jako voidaan lopettaa kesken.
Pistelasku
Tupin pisteet jaetaan vasta jaon päätyttyä sen mukaan, montako tikkiä kumpikin pari keräsi. Perussäännöt ovat seuraavat:
| Pelityyppi | Kuka saa pisteet | Pisteet |
|---|---|---|
| Rami | Pelinviejän pari voittaa enemmistön | 4 pistettä jokaisesta tikistä yli kuuden |
| Rami | Puolustajapari voittaa enemmistön | 8 pistettä jokaisesta tikistä yli kuuden |
| Nolo | Vähemmän tikkejä kerännyt pari | 4 pistettä jokaisesta tikistä alle seitsemän |
| Sooli | Soolin pelaaja ei saa yhtään tikkiä | Soolin puolelle 24 pistettä |
| Sooli | Soolin pelaaja saa vähintään yhden tikin | Vastustajille 24 pistettä |
Esimerkiksi ramissa yhdeksän tikkiä vievä pelinviejän pari saa (9 − 6) × 4 = 12 pistettä. Jos taas puolustajat vievät yhdeksän tikkiä, he saavat (9 − 6) × 8 = 24 pistettä. Puolustajan korkeampi kerroin on tupille tyypillinen piirre: pelinviejän kukistamisesta palkitaan muita tikkipelejä avokätisemmin. Osa kerhojen sääntöversioista käyttää puolustajalle kuitenkin pienempää kerrointa (6 pistettä tikiltä), joten kannattaa sopia pistelasku porukan kesken ennen peliä.
Voittaminen ja "nousussa"-sääntö
Tupissa pisteitä voi kerätä vain toinen pari kerrallaan. Pisteitä kulloinkin kerännyttä paria sanotaan olevan nousussa. Jos vastustajapari saa pisteitä jonkin jaon aikana, tilanne nollautuu takaisin lukemaan 0–0, ja pisteiden keruu alkaa alusta. Tämä tekee tupista jännittävän: johtoasema voi kadota yhdessä jaossa.
- Peli voitetaan, kun pari kerää vähintään 52 pistettä.
- Pisteiden on kertyttävä peräkkäisissä jaoissa ilman, että vastustaja ehtii pisteille välissä.
Kilpailusäännöissä sooli jätetään yleensä pois ja tarjoamiseen voidaan käyttää erillisiä, vain tähän tarkoitettuja tarjouskortteja. Jos kukaan ei ole voittanut sovitun jakomäärän (tyypillisesti 16–24 jakoa) jälkeen, voittaa pari, joka on nousussa ollessaan kerännyt eniten pisteitä; peliä jatketaan kuitenkin siihen asti, kunnes nousussa oleva pari häviää jaon. Kilpailuissa myös merkkien antaminen parille on ehdottomasti kielletty.
Tuppi ja muut suomalaiset tikkipelit
Tuppi kuuluu samaan tikkipelien perheeseen kuin useat suositut suomalaiset ja kansainväliset korttipelit. Alla oleva vertailu auttaa hahmottamaan, miten tuppi eroaa sukulaispeleistään.
Vertailu
| Peli | Pelaajat | Pakka | Valtti | Erityispiirre |
|---|---|---|---|---|
| Tuppi | 4 (parit) | 52 korttia | Ei valttia | Hiljainen tarjous (rami/nolo/sooli) ja nousussa-pistelasku |
| Bridge | 4 (parit) | 52 korttia | On (tai valtiton) | Tarkka tarjouskierros ja sopimusten pistelasku |
| Preferenssi | 3 | 32 korttia | On | Tarjoukset, misääri ja vistaus |
| 500 | 4 (parit) | 43–45 korttia | On (tai misääri) | Tarjoaminen ja jokerin käyttö |
| Katko | 2–6 | 52 korttia | On | Viimeisen tikin ratkaiseva merkitys |
| Musta Maija | 2–5 | 52 korttia | On | Patarouvaa vältellään; häviöpeli |
Jos tuppi tuntuu vaativalta, kevyemmän aloituksen tikkipeleihin tarjoaa esimerkiksi Musta Maija. Taktisempaa haastetta kaipaava voi kokeilla kolmen pelaajan preferenssiä tai neljän pelaajan 500-korttipeliä, joissa tarjoaminen on tupin tapaan keskeinen osa peliä.
Yleisimmät virheet ja vinkit
- Tarjouskortin valinta: muista, ettei kakkonen tai kuvakortti kelpaa tarjoukseen. Mieti myös, mitä väriä laitat – punainen sitoo sinut ramiin, musta noloon.
- Maan tunnustaminen: aloitusmaata on aina pelattava, jos sitä on kädessä. Tahaton "renonssi" eli väärän maan pelaaminen on yleinen aloittelijan virhe.
- Nolon logiikka: nolossa ei kannata poltella korkeita korttejaan turhaan – säästä ne tilanteisiin, joissa voit välttää tikin varmasti.
- Nousussa-tilanteen seuraaminen: pidä mielessä, kumpi pari on nousussa. Yksi onnistunut jako vastustajalle nollaa tilanteen, joten riskinotto kannattaa suhteuttaa pistetilanteeseen.
- Sopikaa säännöt etukäteen: koska pistelasku ja soolin käyttö vaihtelevat alueittain, käykää pelityyli läpi ennen ensimmäistä jakoa.
Kenelle tuppi sopii?
Tuppi sopii pelaajille, jotka pitävät tikkipeleistä ja haluavat hieman enemmän taktista syvyyttä kuin perinteisissä lyöntipeleissä. Peli vaatii neljä pelaajaa ja parimuotoista yhteispeliä, joten se on omiaan mökkipöytiin, perhejuhliin ja kerhoiltoihin. Aloittelijan kannattaa pelata ensimmäiset jaot rauhassa sääntöjä kerraten, sillä tarjoamisen ja pistelaskun logiikka avautuu nopeasti muutaman jaon jälkeen. Kokeneemmalle tuppi tarjoaa jatkuvaa haastetta vaihtuvien pelityyppien ja nousussa-säännön ansiosta.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Kuinka monta pelaajaa tuppiin tarvitaan?
Tuppi on neljän pelaajan peli, jossa pelataan kahdessa kiinteässä parissa. Parikaverit istuvat vastakkain, joten kummallakin puolella pelaajaa istuu vastustaja.
Mitä rami, nolo ja sooli tarkoittavat?
Ne ovat tupin pelityyppejä. Ramissa pyritään voittamaan mahdollisimman monta tikkiä, nolossa taas välttämään niitä. Sooli tarkoittaa, että puolustaja pelaa yksin ilman pariaan ja yrittää olla saamatta yhtään tikkiä.
Onko tupissa valttimaata?
Ei ole. Tuppi pelataan aina valttiavoimena, joten jokaisen tikin voittaa aloitusmaan korkein kortti. Maata on kuitenkin aina tunnustettava, jos sitä on kädessä.
Miten tuppi voitetaan?
Pelin voittaa pari, joka kerää vähintään 52 pistettä peräkkäisissä jaoissa. Vain toinen pari voi olla pisteillä kerrallaan; jos vastustaja saa pisteitä välissä, tilanne nollautuu.
Mitä "nousussa" tarkoittaa?
Nousussa on se pari, joka on sillä hetkellä kerännyt pisteitä. Jos toinen pari pääsee pisteille jonkin jaon aikana, pisteet nollautuvat ja keruu alkaa alusta – tämä on yksi tupin tunnusomaisimmista säännöistä.