Vieläkö nuoriso pelaa ristiseiskaa?

Vieläkö nuoriso pelaa ristiseiskaa?

Ristiseiska on korttipeli, joka on monille suomalaisille tuttu peli kaveriporukoiden tai perhepiirin ajanvietteenä ja viihteenä. Ristiseiskasta niin suositun korttipelin ovat tehneet sen yksinkertaiset säännöt, nopea opittavuus ja pelin sopiva sekoistus strategiaa sekä tuuria. Ristiseiska on perinteikäs korttipeli, mutta sen suosio ei ole enää samalla tasolla kuin vaikkapa 15 tai 20 vuotta sitten.

Tämä johtuu paljolti siitä, että yhteiskunta on siirtynyt digiaikaan, jossa esimerkiksi digitaaliset pelit, mobiilisovellukset ja suoratoistopalvelut vievät viihdemuotoina suurimman osan sekä nuorison että aikuisten vapaa-ajasta.

Digiaikana ihmisten yhteinen ajanvietto on myös vähentynyt, mikä osaltaan on vaikuttanut siihen, että ristiseiskan kaltaisten korttipelien osaaminen ja tieto eivät ole siirtyneet enää niin vahvasti sukupolvelta toiselle. Nykyään nuoriso käyttää aikaansa enemmän mobiililaitteilla ja pelikonsoleilla. Aikuiset saattavat näiden lisäksi valita viihdemuodokseen esimerkiksi suomalaiset nettikasinot.

Ristiseiska ja muut sen kaltaiset korttipelit eivät ole kuitenkaan hävinneet täysin, vaikka niitä pelataankin huomattavasti vähemmän kuin ennen. Miltä ristiseiskan tulevaisuus mahtaa siis näyttää?

Kiinnostaako korttipakka enää samalla tavalla kuin ennen?

Ristiseiska on korttipeli, jota pelataan perinteisellä 52 kortin pakalla. Pelissä rakennetaan maittain kasvavia jonoja ja pelin aloittaa ristiseiska. Kyseessä on siis periaatteiltaan ja säännöiltään hyvin yksinkertainen peli, jonka pelaamiseen tarvitaan vain tavallinen korttipakka ja vähintään kaksi pelaajaa. Pelinä ristiseiska sopii mainiosti eri-ikäisille pelaajille, sillä peli perustuu sekä strategiaan että tuuriin.

Vielä muutama vuosikymmen sitten korttipakka oli enemmän esillä oleva asia kodeissa, mökeillä, kouluissa ja monissa muissa paikoissa. Nykyäänkin korttipakkoja toki löytyy näistä samoista paikoista, mutta ne jäävät yleensä tietokoneiden, mobiililaitteiden ja pelikonsolien varjoon.

Varsinkin nuorison viihdetottumukset ovat muuttuneet niin paljon digiaikana, että korttipakan sijaan tekemistä haetaan jatkuvasti diginäytöiltä. Ristiseiska oli yleinen peli ennen digiaikaa, ja nykyään monet nuoret eivät edes tunnekaan koko peliä, eivät ole kuulleet siitä, tai eivät osaa sen sääntöjä.

Taustalla ristiseiskan suosion hiipumisessa on myös se, että vanhemmat eivät välttämättä opeta lapsilleen korttipelejä samaan tapaan kuin aikaisemmin. Lapset ja nuoret kiinnostuvat enemmän esimerkiksi mobiililaitteiden tarjoamista lukemattomista viihdemuodoista niin kuin podcasteista.

Osansa ristiseiskan suosion hiipumisessa on ollut myös nuorten sosiaalisten kokoontumisten vähentymisellä. Nykyään etenkin videopelimaailmassa verkon välityksellä toisten kanssa tapahtuva online-pelaaminen on erittäin suosittu viihdemuoto. Monet nuoret pelaavat siis pelejä yhdessä ja ovat niiden kautta yhteyksissä toisiinsa, mutta näitä pelejä pelatessa jokainen pelaa omasta kodistaan, eikä pelaaminen vaadi samassa paikassa olemista kuten korttipelien pelaaminen.

Missä ja milloin ristiseiskaa pelataan nykyään?

Ristiseiska ja muut korttipelit eivät suosionsa hiipumisesta huolimatta ole kuitenkaan hävinneet kokonaan, vaan korttipelejä pelataan kyllä edelleen. Nuorison ja kaveriporukoiden kesken korttipelit valitaan viihdemuodoksi usein silloin, kun digitaalisia laitteita ei ole käytettävissä. Tällaisia hetkiä voi tulla eteen illanistujaisissa, mökkireissuilla, rippikoululeireillä, kesäleireillä tai vaikkapa partiotoiminnassa.

Korttipelit ovat melko yleinen valinta ajanvietteeksi silloin, kun koossa on useamman ihmisen porukka. Monesti esimerkiksi videopelejä pelikonsoleilla samassa tilassa voi pelata kerrallaan enintään 2-4 ihmistä, riippuen siitä kuinka paljon pelikonsoliohjaimia on käytettävissä. Korttipeleissä tällaisia rajoituksia ei juuri ole, vaan peliin pääsee osallistumaan helposti vaikka koko paikalla oleva porukka.

Pelaavatko aikuiset ristiseiskaa?

Nykyään ristiseiska on ehkä jopa enemmän aikuisten suosima peli kuin nuorison peli. Monille aikuisille ristiseiska ja muut korttipelit ovat tuttuja lapsuudesta ja niihin liittyy hyviä muistoja.

Aikuisille korttipelien pelaamisessa hyvällä porukalla on siis tietynlaista nostalgiaa. Diginäyttöjen ja -laitteiden unohtaminen ja kortteihin keskittyminen hetkeksi on kuin tuulahdus menneisyydestä.

Aikuiset pelaavat korttipelejä nykyään useimmiten esimerkiksi ystäväporukoiden illanistujaisissa. Vaihtoehtoisesti aikuiset saattavat pelata joskus porukalla esimerkiksi nettikasinoiden tarjoamia rahapelejä, joihin lukeutuu myös korttipelejä.

Ristiseiskan osaaminen ja pelaaminen voi säilyä osana kulttuuriamme juuri aikuisten kautta. Jos aikuiset opettavat peliä lapsilleen ja pelaavat sitä heidän kanssaan, voi ristiseiska säilyä elossa seurapelinä. Jos ristiseiskan osaaminen ei siirry tällä tavalla sukupolvelta toiselle, voi sen asema hiipua entisestään.

Mitä pelejä nuoriso pelaa ristiseiskan sijaan?

Ristiseiskan sijaan nuoret valitsevat ajanvietteekseen monenlaisia muita pelejä. Nuorison eniten suosimia pelejä ovat muun muassa nämä:

  • Videopelit – Videopelit ovat nykyään maailmanlaajuinen jättibisnes. Joidenkin arvioiden mukaan vuonna 2024 videopelejä ympäri maailman pelasi yhteensä noin 3 miljardia ihmistä. Näistä arviolta noin 20 prosenttia on alle 18-vuotiaita. Ikäryhmittäin videopelien pelaaminen on yleisintä 18–34-vuotiailla. Videopelejä pelataan nykyään paljon verkon välityksellä online-moninpeleinä. Tällaisia sosiaalisia elementtejäkin sisältäviä moninpelejä ovat esimerkiksi Fortnite, Minecraft, Counter-Strike 2, Valorant ja League of Legends.

  • Mobiilipelit – Mobiilipelaaminen on yleistynyt erittäin paljon, sillä ne kulkevat helposti mukana joka paikkaan mobiililaitteilla. Data-analyyseja tekevän Sensor Tower -yhtiön raportin mukaan mobiilipelien latausten määrä vuonna 2024 oli maailmanlaajuisesti yhteensä noin 49,6 miljardia latausta. Suosittuja mobiilipelejä viime vuosina ovat olleet esimerkiksi Roblox, Subway Surfers, Candy Crush Saga ja Clash Royale.

  • Lautapelit ja muut seurapelit – Lautapelit ovat 2020-luvulla kokeneet pienen renessanssin ja parantaneet asemaansa viihdemuotona. Nykyaikaisiin lautapeleihin liittyy usein strategisia elementtejä ja jonkinlaista tarinallisuutta. Vuonna 2024 maailmanlaajuisesti pelatuimpien lautapelien joukkoon lukeutuivat esimerkiksi Ark Nova, Azul ja Wingspan. Muita suosittuja seurapelejä nykyään ovat esimerkiksi pakohuoneet, joissa ratkaistaan pulmia ja arvoituksia porukalla.
     
  • Digitaaliset korttipelit –Digitaaliset korttipelit ovat mobiililaitteilla, pelikonsoleilla tai tietokoneella pelattavia korttipelejä. Digitaalisiin korttipeleihin liittyy yleensä keräilykorttipelien tapaisia elementtejä, eli pelaamisen lisäksi kortteja myös keräillään. Korttipelaaminen on siis osittain siirtynyt digiaikaan tätä kautta.

Miltä ristiseiskan tulevaisuus näyttää?

Ristiseiskan suosio ei ole enää samalla tasolla kuin pari tai muutama vuosikymmen sitten. Peli voi kuitenkin säilyä elossa ja mahdollisesti saada uutta nostetta uudenlaisten pelimuotojen kautta. Monet perinteiset pelit ovatkin heränneet henkiin juuri uusien digitaalisten versioiden kautta.

Monista klassisista korttipeleistä on saatavilla nykyään mobiili- ja tietokoneversioita, joten kenties myös ristiseiskalla voisi olla mahdollisuus menestyä digipelinä. Digitalisoitumisen kautta ristiseiska voisi tavoittaa paremmin myös juuri nuorisoa.

Paljon on myös kiinni siitä, kuinka paljon aikuiset pitävät yllä korttipelikulttuuria. Jos aikuiset opettavat uusille sukupolville ristiseiskaa ja muita korttipelejä, voivat nuoret kiinnostua pelaamaan niitä myös keskenään.

Yhteiskunnan digitalisaatio on tuonut haasteita, mutta avaa myös monenlaisia uusia mahdollisuuksia ristiseiskan kaltaiselle perinteiselle korttipelille. Nähtäväksi jää innostuuko jokin pelikehittäjä ideasta tehdä ristiseiskasta uusi digitaalinen versio. Vaikka näin ei kävisikään, ristiseiska ja muut korttipelit tuskin aivan pikavauhtia katoavat kokonaan pois, sillä korttipakkoja on edelleen useimmissa kodeissa ja mökeillä.